LASKIAISRIEHAA JA LEVYRAATIA

Tällä viikolla on mölkky-, jumppa- ja muistipelituokioiden ohella vietetty laskaista, taiteiltu ja askarreltu sekä pidetty levyraatia.

Yleensä laskiaisen aikaan on Johanna-kodin pihassa ollut pieni pulkkamäki, mutta vähälumisen talven takia emme tällä kertaa voineet pulkkamäkeä laskea. Sen sijaan ohjelmassa oli ulkoilua rollamarssin ja sauvakävelyn muodossa, pihapelejä kuten keilausta ja renkaan heittoa sekä ulkojumppaa. Ulkoilun päätteeksi nautittiin aulassa kuumaa kaakaota ja laskiaispullia sekä laulettiin yhdessä kevätlauluja.

Vaikka lunta ei ollut, piti laskiaista varten saada edes lumiukko, jos ei ole laskiaismäkeä. Johtajamme sai idean, että talosta löytyy valkoisia jätesäkkejä, joista voisi tehdä lumiukon. Näin ollen tartuin porkkananenästä kiinni ja työstin meille pihapiiriin ihan oman lumiukon. Lumiukko keräsikin paljon katseita ja hymähdyksiä sekä kehuja. Toki muutama oli ensin sen nähdessään pitänyt ukkoa epämääräisenä hiipparina ikkunan takana.

Tällainen tuli lumettomasta lumiukosta

Maanantaina ja torstaina pidin taidetuokiot asukkaille. Se olikin paljon haasteellisempaa kuin olisi kuvitellut. Maanantaina maalasimme vesiväreillä. Paikalle ilmestyi tuolloin seitsemän asukasta, joista  Ensin jokainen sai testailla vesiväreillä maalaamista suttupaperille. Sen jälkeen oli vuorossa päivän aiheen eli oman elämänpuun maalaaminen. Ikävä kyllä kolme osallistujista päättivät jättää oman puun maalaamisen tekemättä, koska kokivat, että he eivät osaa maalata tai eivät ole luovia ja taiteellisia. Kaikista vakuutteluistani huolimatta he lähtivät pois. Olin kyllä valmistautunut ruokkimaan mielikuvitusta ja ohjeistamaan tekemistä ja korostin, että tehtävässä ei taiteellisellä lahjakkuudella ole mitään merkitystä.

En kuitenkaan onnistunut näiden kolmen kohdalla innostajan roolissa, mutta ohjaajana minun tulee osata myös hyväksyä se, että jokaisella meistä on oma tahto. En voi pakottaa ihmistä tekemään jotain sellaista, mikä tuntuu epämielekkäältä, sen sijaan aina kannattaa silti kannustaa yrittämään. Tärkeinät kun ei ole se lopputulos, vaan matka sen varrella.

Torstaina askartelutuokiossa teimme kevätlintuja. Kevätlintuja oli kahta mallia. Ensin piirsimme kädestä kuvan paperille tai kartongille, jolloin peukalosta muodostui siipi ja muista sormista pyrstö. Lintu koristeltiin silkkipaperilla. Tällä kertaa paikalla oli neljä osallistujaa.

Perjantaina vedin asukkaille levyraatia. Vaikka levyraati kuulostaakin siltä maailman loppuunkuluneimmalta tekemiseltä, ei se sitä ollut ainakaan Johanna-kodin asukkaille. Heillä ei ole ollut levyraatia ohjelmassa pitkään aikaan, joten moni saapui mielellään paikalleen kuuntelemaan yhdessä musiikka, antamaan pisteitä ja keskustelemaan. Lauantain naistenpäivän kunniaksi levyraadin biisit olivat lauluja naisista. Mukana oli mm. Georg Malmstenia, Elvistä, Vesa-Matti Loiria, Tom Jonesia, Mambaa sekä Mattia ja Teppoa. Voittajaksi nousi Georg Malmstenin Kalasaaren kaunis Anni.

Musiikin merkeissä sujui myös työpäivä muutaman tunnin ajan näin sunnuntaina. Johanna-kodilla kävi vierailemassa pieniä esiintyjiä, kun musiikkileikkikoulu Marakatti kun saapui paikalle. Mukana oli harmillisesti vain kolme lasta, yksi nuori ja kaksi aikuista. Esitys oli kuitenkin ihana. 3-5-vuotiaat lapsoset lauloiva asukkaille intiaanilauluja yhdessä ja soolona. 5-vuotias tyttö säesti itseään myös yhden kanoottilaulun verran kanteleella. Aikuiset esittivät myös pari laulua ja mukana ollut 14-vuotias musiikkiluokkalainen soitti muutaman haitarikappaleen. Lopuksi lapset jakoivat kaikille paikalla oleville asukkaille ruusut. Esitys oli kovasti asukkaiden mieleen ja tällaisia vierailuja saisi varmasti olla enemmänkin.